Irrottautukaa arkipäivän kulttuurista löytääksenne ”Kristuksen mielen”

Ihmeiden ja ihmisten tarpeita vastaavan opetuksen täyttämistä päivistä huolimatta Jeesus huomaa opetuslastensa kiistelevän. Vähän tätä ennen Pietari, Jaakob ja Johannes ottavat vastaan Jeesuksen kutsun liittyä Hänen seuraansa korkealla vuorella, jossa he yhdessä näkevät Mooseksen ja Elian, kun Jeesus kirkastetaan heidän edessään. Jeesus ja nämä valitut oppilaat laskeutuvat vuorelta kaaokseen huomaten, etteivät muut opetuslapset ole kyenneet täyttämään huolestuneen isän pyyntöä parantaa hänen poikansa, joka voi yhä huonommin. Rauhoitettuaan isää Jeesus parantaa nuoren pojan ja vakuuttaa sitten myöhemmin opetuslapsilleen yksityisesti, että he pystyisivät tekemään samoin, jos he omistautuisivat täydemmin ”rukoukselle ja paastolle”1.

Kaiken tämän jälkeen, kun he ovat matkanneet yhdessä Galileassa ja saapuneet Kapernaumiin, Jeesus kysyy oppilailtaan: ”Mistä te matkalla keskustelitte?”2 Kun vähäpätöisistä asioista kinastelleet opetuslapset kohtaavat ihmeellisen Ihmisen Pojan, he eivät sanattomina pysty edes kuiskaamaan tienvarsikeskustelunsa aihetta, nimittäin sitä, ”kuka heistä oli suurin”3.

Vaikka nämä opetuslapset ovatkin Jeesuksen kanssa, he eivät kykene omaksumaan Hänen ajatuksiaan tai tekemään samoja tekoja kuin Hän. Heitä moittimatta Jeesus istuutuu rauhallisesti, kutsuu kaksitoista apostolia luokseen ja selittää: ”Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, hänen on oltava viimeinen ja kaikkien palvelija.”4Matkalla se, kuka oli ”suurin”, oli vaikuttanut selvältä, tai ainakin tarpeeksi selvältä vetäen uskolliset, Jeesusta seuraavat opetuslapset siihen samaan keskusteluun oikeudesta hallita, joka vaivasi Joosefin veljiä, Lamania ja Lemuelia ja monia muita pyhissä kirjoituksissa ja arkipäivän elämässä5. Mutta kun Jeesus kohdistaa valonsa heidän kiistaansa, keskustelu muuttuu. Sillä, mikä näytti tärkeältä, ei ole enää merkitystä, ja se, mikä oli ollut näkymätöntä, äkkiä loistaakin.

Korinttilaisille puhuessaan Paavali vakuuttaa, että uskon ei pidä perustua ”ihmisten viisauteen vaan Jumalan voimaan”6. Jeesuksen Kristuksen palautetun evankeliumin puoltajina me ymmärrämme, ettei ”ihmisten viisaus” ole varsinainen ongelma. Myöhempien aikojen pyhät hyväksyvät ”kaiken totuuden, jonka Jumala välittää lapsilleen, olipa se sitten opittu tieteellisessä laboratoriossa tai saatu suorana ilmoituksena Häneltä”7. Kolmannentoista uskonkappaleen ja Paavalin kehotuksen mukaan me sekä uskomme että toivomme ”kaikkea”.

Jeesuksen vuorovaikutus opetuslastensa kanssa osoittaa kuitenkin, että meidän on irrottauduttava luonnollisista olettamuksista, jotta voimme antaa Hänen opettaa meille uusia tapoja elää, uutta kulttuuria. Paavali selittää, että ”ihminen ei luonnostaan ota vastaan Jumalan Hengen puhetta, sillä se on hänen mielestään hulluutta. Hän ei pysty tajuamaan sitä, koska sitä on tutkittava Hengen avulla. – – Kuka tuntee Herran mielen, niin että voi neuvoa häntä? Mutta meillä on Kristuksen mieli.”8

Jokaisessa sukupolvessa meillä on eläviä profeettoja opastamassa ja opettamassa meille, miten irrottaa mielemme arjesta ja saada ”Kristuksen mieli”. Tämän päivän elävä profeettamme, presidentti Russell M. Nelson tekee juuri näin. Ne, jotka kuuntelevat häntä ja noudattavat hänen neuvojaan, huomaavat, että he pääsevät eroon rajoittavista asenteista ja saavat Kristuksen mielen, kun he ovat rauhantekijöitä9, pitävät yllä hengellistä liikevoimaa10, varaavat aikaa Herralle11, käyvät temppelissä12, antavat Jumalan vallita elämässään13, kuulevat Häntä14, tekevät parannuksen15, tavoittelevat ja ottavat vastaan ilmoitusta16 ja ajattelevat selestisesti (mikä itse asiassa ”tarkoittaa sitä, että meillä on hengellinen mieli”)17. Löydämme uudenlaisen itsemme ja mielen, kun osallistumme pelastuksen ja korotuksen työhön oppimalla tuntemaan Jeesuksen Kristuksen ja rakastamaan Häntä, huolehtimalla muiden tarpeista, kutsumalla kaikkia ottamaan vastaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumin ja tekemällä työtä, joka yhdistää kaikki Jumalan lapset iankaikkisuudeksi.

 

1. Ks. Mark. 9:2–29.
2. Mark. 9:33.
3. Mark. 9:34.
4. Mark. 9:35.
5. Ks. esim. 1. Moos. 37; 2. Nefi 5:3.
6. 1. Kor. 2:5–
7. ”Mikä on totta?”, lokakuun 2022 yleiskonferenssi, korostus lisätty.
8. 1. Kor. 2:14, 16.
9. ”Rauhantekijöitä tarvitaan”, huhtikuun 2023 yleiskonferenssi.
10. ”Hengellisen liikevoiman mahti”, huhtikuun 2022 yleiskonferenssi.
11. ”Varatkaa aikaa Herralle”, lokakuun 2021 yleiskonferenssi.
12. ”Temppeli ja hengellinen perustuksenne”, lokakuun 2021 yleiskonferenssi.
13. ”Anna Jumalan vallita”, lokakuun 2020 yleiskonferenssi.
14. ”Kuule Häntä”, huhtikuun 2020 yleiskonferenssi.
15. ”Me voimme toimia paremmin ja olla parempia”, huhtikuun 2019 yleiskonferenssi.
16. ”Ilmoitusta kirkkoa varten, ilmoitusta elämäämme varten”, huhtikuun 2018 yleiskonferenssi.
17. ”Ajattele selestisesti!”, lokakuun 2023 yleiskonferenssi.